sunnuntai 1. elokuuta 2010

Ulan Bator

Vaarallinen Ulan Bator???
Tama paiva meni Ulan Batorissa, Mongolian paakaupungissa. Urbaani paikka. Tullessa joku italialainen varoitteli moneen otteeseen et olkaa jatkat varovaisia. En tieda mita taalla pitais sitten olla. Katulapsia ja pikkunilkkia on paljon ja kerjalaisia ja vapaalla kuljeksivaa nuorisoa yms. mutta ei nyt mun mielesta mitaan uhkaavaa. Hostellin oven sisapuolella lukee et "Please don't go outside after midnight, it's not so safe". Missaan en oo semmosia teksteja nahny ja porukka ihmettelee taalla et onkohan taalla kenties vampyyreja vai mihin toi viittaa. En oo viela eksyny paikkaan missa ei keltasen vyon judoka uskaltais liikkua.

Suolatkaa ne
Yhessa autossa asken tossa kaupungilla oli ovela funktionaalinen yksityiskohta. Luodinreikia kyljessa. Uus idea mulle, kas kun ei oo tullut aiemmin vastaan. Hahaa, muuten tammosta tajunnanvirtaa tama entry niin kerrotaanpa taakin, vedin aamupalalla teeta, ja huhhuh, kohtasin mongolialaisen tavan: taalla laitetaan teehen maitoa ja suolaa. Kuppi oli pieni ja jano kova, mutta oli siina oma taistelemisensa saada nielemisrefleksi aikaan puolivalin jalkeen. Koittakaapa, ruokalusikallinen suolaa teekuppiin, hyvaa on.

Herra Tsing
Juu Ulan Batorin keskusaukiot yms. katottiin, Tsingis Khan on Main Man taalla. Valtava patsas ja se parlamenttitalo, suureellista, suureellista. Huvittavahkona tai jopa huolestuttavana piirteena taalla joka kuun 1. paiva on alkoholiton, eli kaupat ei saa myyda sita eika ravintolat jne. Joissain kylissa samoin kuulemma tiistait ja torstait. Kertoo king alcoholin voimasta ja toisaalta kulttuurin muutoksesta.

Bookkailua
Aamupaivalla saatiin bookattua kaheksan paivan keikka Gobiin. Iltapaivalla kosahti, kaks muuta peru ja meilla hinta pompsahti 160 USD per naama ylospain. Eei. Neuvoteltiin, keskusteltiin, staffin porukka teki toita ja yritettiin kaikki tuurikin, pari kertaa melkein tarppas mut aina oli joku ongelma toisilla eika ne pystyny liittyyn meidan reissuun. Sit keskiyolla tuli kaks tyyppia ja hahaa, ne oli meidan puolituttuja Ulan Udesta Etnic Hostellilta. Niilla on viela jotain ongelmia Kiinan viisumin kans, mut staffin mukaan ne on jarjestettavissa. Ja jos eivat ole, niin ovat kuitenkin. Hehheh.

Inconveniences
Yolla juttelin ihmisten kans taalla. Yhen teutonin reppua oli joku kaduntallaaja alkanu tonkia lennosta sen kavellessa. Ei ollu ehtiny lapparia vieda silta. Joku toinen oli pickpocketed kolme kertaa kolmen paivan aikana, eli kamat pollitty taskuista. Ja taksikuskien kans on ollu kuulemma saatoa hinnoista. Eli ei mitaan vaarallista mut tommosta pienta epamukavuutta ovat kohdanneet.

Loppureissusta 99 sanaa
Huomenna lahetaan kohti Gobia. Ostin fraasikirjan Deutch-Mongolian. Katotaan tuleeko kayttoa. Tan loppureissun aikana pitaiskin olla sit enaa vissiin kolme paikkaa jossa paasee nettiin ja reilu viikko jaljella. Loput entryt tulee sitten harvemmin.