Junasta veks
Liputhan meilla oli Ulan Udeen, mut jaatiin pois jo Irkutskissa. Vaunuattendantti naytti jarkyttyneelta mutta me ei ymmarretty sen molotuksesta mitaan, joten lahdettiin vaan. Irkutskin keskustaa sahaamalla loydettiin yks vapaa hotelli johon bookattiin yks yo. Hotel Russ. Aika kallis ja mottona tuntu olevan "Nie robota", ei toimi.
Hostelli
Mauri tuntee ihmisia. Silla on kansainvalisia suhteita. Sen Irkutskissa asuva kontakti valitti meille tiedon eraasta hostellista, Baikaler nimeltaan. Ohjeitten perusteella kadun kulmasta sisapihalle, portin ohi, jopa rahjaiseksi luonnehdittavalle alueelle. Missaan ei nakyny mitaan mainoksia. Rapistuneen kerrostalon seinassa ikkunattoman peltioven vieressa luki tussilla kirjotettuna englanniksi etta paina tota devicea tossa ja nuoli siihen kohtaan. Ovikello, naet. Ovi aukes, kaveltiin ylimpaan kerrokseen. Tehtiin siella jarjestelyja tuleville paiville ja lahettiin kaupungille.
Kansatieteellinen katsaus, Irkutsk
Irkutskia tutkittiin lopun paivaa. Niin neuvostoliittolainen kaupunki kuin voi kuvitella. Likaisempi, polyisempi, rikkinaisempi ja vanhahtavampi kuin Grand Old Moskova. Ladatakseja, lyhyita hassuja harmaita busseja taynna koyhia. M-alkuisen urheiluseuran vakea tahi oligarkkeja kansan seassa hummereillaan ja tatuoituine kuskikorstoineen, ja vivahde-erona Moscowhin naiset on taalla enemmankin ehka supermalleja kuin huippumalleja.
Myos orientin jengia on paljon. Kunnon copy marketti keskustan tuntumassa, kaikki tarvittava kiinalaislaatuinen kama loytyy sielta jos matkateepaitoja ei halua kotoa roudata. Kiinalaisille heitin jokusen kiinan sanan, joita sitten ihmeissaan jaivat paivittelemaan keskenaan. Sen huomasin etta nois pitaa olla tarkkana. Tervehdin yhta tyyppia kiinaksi, mut se olikin vietnamese, ja sita tuntu loukkaavan verisesti et sita luultiin kiinalaiseksi. Aluks meni sanattomaksi, sit alko huudella ja karjua peraan ja juoksi viela jonkin matkaa perassa, mut kun kaveltiin vaan ahtaalle kujalle eika se paassy meidan eteen niin se sit jai. Pillastu kylla ihan taysin hetkeks.
Iltapalaksi Irkutsk tarjosi venalaista ruokaa, sabushkaa ja borssikeittoa. Mauri mainitti jotain nuudeleista, ja tuli kummallisella tavalla melkein paha olo. Aikansa sitakin syo, mutta vaihtelu virkistaa.
Lampotilan dilemma
Illala cold shower kun koko kaupungissa ei tullu lamminta vetta. Ei kestany pitaa paata suihkun alla ku tuntu et takaraivosta lahtee tunto siina virtuaaliavannossa. Viileys oli kylla melkein heti ohi ku huoneessa ei ollu ilmastointia.
