Uus hostelli
Saatiin uus majotus. Baikalerilta meidan kans lahti sinne saksalainen pariskunta, etittiin se yhessa. Paarakennus oli vanha puinen murju, arvottiin pihalla et mikakohan naista ovista olis semmonen jonka takana joku ehka asuis. Kolisteltiin niita jonkin aikaa ja jostain niista tuli venalainen mummu joka puhu saksaa. Se anto avaimet kouraan ja opasti viereiseen neuvostotyyppisesti suunniteltuun kerrostaloon, jossa yks huoneisto toimi hostellina. Siella oli ennestaan pari vanhaa laukkuvenalaista omassa huoneessaan. Pikkunen mut riittava. Koko ymparistoa vois kuvata yhella sanalla, Sovjet.
Ratikka sightseeing
Lahistolla vedettiin 140 ruplan lounas kellarikuppilassa, joka toi mieleen Aki Kaurismaen leffat. Paalle excursio ratikalla ympari Irkutskia, 12 ruplaa per naama. Naki paikallista elamaa, ihmisia. Asemakaava nayttais puuttuvan tyyten. Taloja on sikinsokin, designien ja tyylien sekamelska on kakofoninen. On murjuja, perustaloja, purkutaloja, uusia, vanhoja, ikivanhoja, pienia, isoja, tyylikkaita, graffitiseinaisia, kaikkea.
Kokkaukset
Illalla sakemannit kokkas meille kaikille aterian, syotiin, puheltiin, tiskattiin, as usual. Tahteet annettiin niille parille vanhalle aijalle. Mietittiin et miten ilmaistaan niille et nama on niille. Et pitaisko esim. laulaa etta paljon onneeaa vaan tms. No hoidettiin se sit ihan puhumalla. Tama hostelli oli pikkusen huijarihostelli. Pyykkays makso vain 150 ruplaa per 4kg, ja ne luvattiin tuoda kuivamaan huoneeseen. Todellisuudessa ne piti itse hakea markina illalla, eika niita ollut kuin kasteltu. Poly ei ollu lahteny mihinkaan.
